Kisat, treenit ja touhut

Ulpu ja siantappohommat

Bali ja rustoluu

Tyyne-tylleröinen

Kovasti on ollut pakkasta viimepäivinä, ja se on haitannut meidän ulkoiluja ja agilityharjoittelua. Viimeviikon agitreenit peruttiin kovan pakkasen takia. Oli 15-16 astetta pakkasta ja sen lisäksi ihan kamala tuuli, joten syytäkin oli pysytellä kotosalla. Tällaisilla ilmoilla ei voi tehdä pitkiä lenkkejä, koska koirat eivät tarkene ja omakin naama jäätyy. On pitänyt tyytyä lyhyempiin lenkkeihin ja tarjota koirille muuta virikettä sisätiloissa. Onhan tytöillä toki toppamanttelit, jotka onkin olleet päällä kovimmilla pakkasilla. Noissa on vaan ongelmana se, että ne takuttavat turkkia ihan kamalasti. Ja jos oma naama jäätyy, niin miltä se sitten tuntuu pienestä koirasta? Ja sitten tietenkin pelottaa kaikenmaailman virtsatietulehdukset, jotka saattavat yllättää myös niin pienet kuin isotkin koirat. Uunollahan oli virtsatietulehdus viime talvena, ja papparainen olikin tosi kipeä silloin :( Kävi niin sääliksi toista.

No viimeisten kuulumisien kirjoituksen jälkeen ollaan toki harjoiteltu ja kisattukin Balin kanssa, kun ilmat ehtivät olla suopeatkin siinä yhdessä välissä. Valmennusryhmän treeneissä oli aikas haastava rata, jossa olin alkuunsa pulassa, en ehtinyt lainkaan, olin jatkuvasti myöhässä. Otettiin se vaikea alkupätkä pienissä osissa. Todettiin, että ehdin kyllä, kun lähden oikeaan aikaan liikkeelle, ei mitään ongelmaakaan siinä. Oikea-aikaisella liikkumisella pystyn säilyttämään etu-ohjaajan paikan, mikä on Balin kanssa tärkeää. Olikin oikein kivat treenit :) Seuraavana päivänä meillä oli meidän oman pienryhmän treenit, ja hiukka saman tyyppisiä teemoja käytiin. Oikein hyvä juttu oli se, että kepit oli oikein lähellä seinää. Se kun muodostui meille viime syksyn yksissä kisoissa kompastukseksi. Bali ei ollut silloin siihen tottunut. Mutta nyt menee hienosti, kun on tajunnut, että ne voi suorittaa, vaikka päättyvätkin lähelle seinää.

Kisattiin 3 kisaa 23.1.2010 ATT:n eli naapuriseuran kisoissakin. Siellä oli lämmitys hallissa, mikä teki kisaamisen miellyttäväksi. Balin ei tarvinnut olla autossa, vaan halli oli riittävän lämmin, joten toin Balin boksin halliin ja siellä sai sitten olla odotusajat ja levätä. Tuomarina noissa kisoissa toimi Anne Savioja, eli sama kuin viikkoa aiemminkin oman seuramme eli TSAU:n kisoissa. Nyt oli aavistuksen haastavammat radat, mutta ei tosiaankaan mitkään mahdottomat. Oikeastaan kivat radat, kaikki agilityratoja. Oma ohjaukseni meni paremmin, kuin viikko sitten, vaikka tuloksena olikin kolme hylkyä. Mielestäni käytin käsiäni jo paremmin, koska olin niitä ensinnäkin koko viikon miettinyt :D Eka rata plässähti radan puolessa välissä olleisiin hyppyihin putken jälkeen. Menetin etuohjaajan paikkani aavistuksen myöhäisen liikkeelle lähtöni jälkeen. Olisin voinut mennä pidemmälle putken jälkeen. Siinä oli tosiaan 3 hyppyä, joista eka ja toka menivät oikein, mutta kolmannella olin jäljessä ja Bali hyppäsi sen väärästä suunnasta. Jos olisin ollut edempänä heti putkelta, niin tässä ei olisi ollut mitään ongelmaa. Loppu tästä radasta sujui ihan mallikkaasti jälleen kerran. No seuraavalla radalla oli tällainen saman tyylinen kohta, jossa sitten lähdin ajoissa liikkeelle. Onnistuttiin oikein hyvin tuo kohta sillä radalla. Kun Bali hyppäsi 1. hyppyä putken jälkeen olin jo näyttämässä 2. hyppyä ja kun Bali hyppäsi sitä niin oli jo 3. hyppyä näyttämässä. Niin saatiin tuo kohta onnistumaan :) No, mutta tulihan sieltäkin sitten se epäonnistuminen, nimittäin keppien jälkeen oli takaa hyppy. Ohjasin Balin kyllä hypyn taakse, mutta en sitten vetänyt sitä ohjauksellani hyppäämään hyppyä minua kohti. Joten Bali tuli siitä hypystä ohi minun luokseni ja meni putkeen kun bongasi sen. Höh, sentään, oma moka.
No seuraava rata meni hienosti, kunnes hypyn jälkeen etuviistossa oli puomi joka kutsui Balia. Tarkoitus oli kääntyä hypyn jälkeen tiukasti vasemmalle mutkaputkeen, mutta ilmeisesti sitten en ottanut tarpeeksi tiukasti haltuun hypyllä, koska Bali singahti ihan täysillä sille puomille. Olisi pitänyt sanoa Bali siinä kohtia kun lähtee hyppyyn, niin olisi ehkä saanut tämän estettyä. Ehkä :D Kontaktiesteet vetävät Balia puoleensa, koska niiden päässä saa aina palkkaa, ja niitä ollaan treenattu paljon silloin, kun kontaktien kanssa oli ongelmaa.
Kivaa oli kisoissa hylyistä huolimatta.

Nuo kisat olivat ihan aamusta, joten sieltä suoraa lähdimme Balin kanssa loppuverryttelyn jälkeen Turun KV-näyttelyyn. Tuohon näyttelyyn oli alunperin aikomus Tyyne ilmoittaa, mutta se unohtui ihan tyystin. Se minua aluksi harmittikin, että jäi lähinäyttely käymättä. No kun saavuin näyttelyyn, sain kuulla kummia: Tuomari oli heittänyt monia koiria hylyllä pihalle kehästä puuttuneiden välihampaiden vuoksi. Myös kaikki muun väriset nauhat olivat käytössä: koirille oli satanut harvemmin saatavaa sinistä ja keltaistakin nauhaa, mitä ihmeellisimmistä syistä. Aprikoosi -harmaa-punaisista kääpiövillakoirista 20:stä esitetystä koirasta vain yksi ainut koira oli tuomarin mielestä ERI:n eli vaaleanpunaisen nauhan arvoinen. Joten tässä vaiheessa tunsin suurta iloa siitä, että Tyyneä ei ollut ilmoitettu, koska pikku-Tyyne olisi varmasti saanut hylyn myöskin muutaman puuttuvan välihampaan vuoksi. Luulen, että tälle tuomarille ei jatkossa varmasti villakoiraporukka koiriaan isommin ilmoita, oli se niin hupaisaa seurattavaa. Yhteishenki oli kehän reunalla kuitenkin uskomattoman hyvä, sen aisti heti näin turistina mukanakin ollut. Tuollainen kaikille ikävä tuomari vaan kummasti nostaa yhteishenkeä, joka useimmissa näyttelyissä on kadoksissa.
Kavereiden kanssa tuli kuulumisia vaihdettua ja höpistyä, kun kauempia näkee harvemmin. Sitten sain myös testattua sen, miten Bali kulkee vieraan kanssa. Ja kulkihan se. Joten jatkossa voin ilmoittaa Balin johonkin samaan näyttelyyn kuin Tyynen tai Ulpunkin ja antaa Balin vieraan esitettäväksi tarpeen tullen. Olen suunnitellut, että ilmoittaisin Balin ja Ulpun villakoirien erikoisnäyttelyyn maaliskuun lopussa, joka on Helsingissä kaapelitehtaalla. Balilla alkaa olla täysi näyttelyturkki, joten siksi tämä näyttelyiden miettiminen on ajankohtaista.

Nyt pakkaspäivinä olen hiukan herätellyt henkiin Ulpun TOKOilu harrastetta. Ollaan ihan kotona sisällä harjoiteltu vanhoja tuttuja juttuja. Kovasti Ulpukka tykkää, mua naurattaa kun häntä heiluu maassa ollessakin, kun kehuu :D Katsotaan, jos saisin treenailtua tässä talven aikana liikkeitä paremmiksi, niin voisin sitten keväällä ehkä hakeutua johonkin ohjattuun ryhmäänkin harjoittelemaan. Katsotaan...

Kisa & treenivuosi 2010 alkoi

Niin se lähti tämäkin kisavuosi vaan käyntiin ja loppujen lopuksi ihan kivastikin TSAU:n kisoissa 16.1.2010 kun saatiin hyppyradalta 0 ja sijoituttiin toisiksi Balin kanssa :-) Ensimmäisen kerran sijoituttin palkintopallille 3-luokkalaisina, joten iloinen olen sen puolesta. Kisasimme 3 kisaa: 2 agirataa ja hyppyradan, ja tuomarina toimi Anne Savioja. Tykkäsin tosi paljon kaikista niistä radoista, juuri meille sopivia, kivoja ratoja.

Ekalta radalta (agirata) tuli hylky siitä syystä, että koska rata oli helpohko ja tykkäsin siitä heti alkuunsa, ja oletin taas koiran menevän automatik jonnekin ja kiirehdin liian aikaisin näyttämään seuraavaa tehtävää. Koira ei ollut lukínnut vielä estettä numero 3, joka oli siis putki minun liikkuessa jo kohti estettä numero 4. joka oli hyppy. Tietenkin Bali tuli minun perässäni ja hyppäsi sen 4. hypyn heti. Ja sehän oli sitten siinä: hylky kiitos, tänk jyy. Tämän jälkeen rata tosin jatkui puhtaasti, saantiinpa ainakin kontaktit varmisteltua. Palautetta valmennusryhmän vetäjältä sain käsistäni, jotka saisivat olla selkeämmät. Tästä on aiemminkin ollut puhetta, ja nyt on tosiaan ihan pakko alkaa joka hetki miettimään niitä käsiä, että se alkaisi sujua automaattisesti. Eräs meidän seuralainen kilpakumppanimme, joka ei siis nyt koirineen osallistunut, mutta oli katsomassa,tuli mun juttusille radan jälkeen: "helkutti kun tekisi nyt niin mieli ottaa tosta sun takin rinnuksista kiinni ja ravistella " :D:D Viittasi tuolla siis mun hosumiseeni radalla :D

Tokalla radalla (agirata) keskityinkin jo käsiin ja alku lähti mallikkaasti sen osalta ja muutenkin. No keppien jälkeen ohjasin koiran hypylle väärin päin, eli jonkin sorttinen ajatuskatkos minulle tuli siinä kohtia, koska se hyppy piti suorittaa takaa. Nämä kaksi agirataa jäivät kuitenkin sikäli harmittamaan, koska olivat meille sopivia ratoja muuten, perusagilityä. Tykkäsin niistä jo tutustumisvaiheessa. Se on se ongelma monesti, että tykkään radasta ja sössin sen jotenkin. Jos olen menossa radalle niinsanotusti "paskat housussa" ja inhoan sitä ja mietin, että jaahas, mitenkähän käy, niin monesti suoritus ja ohjaus on ollut parempi ja tuloksetkin sen mukaisia.

No hyppyradalla me onnistuttiin :) Ohjasin ja en mielestäni hosunut. Tosin 10 hypyn jälkeen piti tehdä valssi jotta olisin oikealla puolella seuraavan ja sitä seuraavan hypyn suhteen. No olin väärällä puolella Balia, mutta Bali suoritti homman kuten pitikin, lukikohan ajatuksia :D Näiden kahden hypyn jälkeen ohjasin ihan omien suunnitelmieni mukaan ja hosumatta ja saatiin 0 sekä sijoituttiin toisiksi. Kyllä minua ja muutamaa muuta nauratti radan jälkeen: Hyvä koira, kun korjaa ohjaajan virheitä :D

Mennellä viikolla tiistaina 12.1. käytin Balin Piiran vastaanotolla hieronnassa. Käytin Balin ihan muuten vaan hänellä, en siis mitään erityistä ollut huomannut sen liikkumisessa tai venyttelemisessä. No, paljastui, että Balilla on lantio hiukan vinossa oikealta ja niska alemmista niskanikamista vastakkaiselta vasemmalta puolelta ja oikealta ylimmistä niskanikamista jumissa. Syy näihin jumeihin on kuulemma kaatuminen, liukastuminen tai törmääminen johonkin. No, sen verran rajut menot ja leikit Balilla, Tyynellä ja Ulpulla on ulkona vapaina juostessaan, että en kyllä yhtään, ihmettele, että mistäköhän on tullut. Välillä tosiaan joku menee sivuluisua nurmikolla puistossa, kun on niin kivaa. No, tärkeintä kuitenkin, että nuo jumit saatiin auki ja ohjeita siihen, mitä tehdä jatkossa näiden ehkäisemiseksi. Seuraavankin ajan varasin jo hänelle tuonne toukokuun alkuun. Tässä välissä varmasti käymme toisella fyssarillamme Tanjalla, mikäli tarve vaatii.

Torstaina 14. päivä meillä olikin omat agitreenit, joihin menimme. Bali pudotti riman ihan ihmeellisesti ja liukasteli puomilla ekassa rataharjoituksessa. Kouluttaja-koutsi Åsan kanssa tulimme siihen tulokseen, että Bali ei ollut vielä ehtinyt palautua tiistaisesta hieronnasta täysin, joten emme tehneet paljoa sitten harkoissa enempää. Saattoi olla, että ennen jumissa ollut kroppa oli sille vieras "työkalu", johon piti totutella. Hiukan mietitytti lauantaina tulossa olevat kisat, mutta toki entisenä urheilijana tiedän sen, että 1,5 päivää tekee paljon tällaisen asian suhteen, enkä sen vuoksi panikoitunut. Ja oikeinhan me aavisteltiin, Balin liikkuminen oli ihan normaalia Balia kaikki kisojen 3 starttia :-)

Alkuvuoden näyttelytarjonta on meille vähäistä, ei oikein ole kiinnostavia tuomareita, joille tahtoisi koiriaan viedä. Tyyne oli tarkoitus viedä Turun kv-näyttelyyn, mutta ilmoittautuminen unohtui. Mutta samana päivänä on agikisat Liedossa, joten suuntaan sitten sinne Balin kanssa. Villakoirien erikoisnäyttely olisi 27.3. Helsingissä Kaapelitehtaalla ja sinne olen ajatellut ilmoittaa Ulpun, mikäli Turusta järjestetään sinne bussikuljetus, kuten viimeksikin. Tuomarina siellä on joku saksalainen, joten Tyyne saattaa olla sille liian pieni ja sitten välihampaita saattaa puuttua liikaa sen makuun. Erikoisnäyttelyssä on muutenkin aina korkea taso ja paljon osallistujia, että eipä sieltä suuria odota, mutta hauska reissu varmasti, mikäli pari kaveria lähtee mukaan, yksin olisi tympeää lähteä.

Seuraava kisakoitos Balin kanssa olisi siis viikon kuluttua 23.1. Liedossa naapuriseuramme ATT:n hallissa. Siellä meille on ohjelmassa 3 agilityrataa. Sitä ennen me ehditään treenata valmennusryhmän treeneissä sekä omassa pienryhmässämme. Opettelen todellakin muistamaan ne kädet :)