Ulpu ja siantappohommat
Bali ja rustoluu 
Tyyne-tylleröinenKovasti on ollut pakkasta viimepäivinä, ja se on haitannut meidän ulkoiluja ja agilityharjoittelua. Viimeviikon agitreenit peruttiin kovan pakkasen takia. Oli 15-16 astetta pakkasta ja sen lisäksi ihan kamala tuuli, joten syytäkin oli pysytellä kotosalla. Tällaisilla ilmoilla ei voi tehdä pitkiä lenkkejä, koska koirat eivät tarkene ja omakin naama jäätyy. On pitänyt tyytyä lyhyempiin lenkkeihin ja tarjota koirille muuta virikettä sisätiloissa. Onhan tytöillä toki toppamanttelit, jotka onkin olleet päällä kovimmilla pakkasilla. Noissa on vaan ongelmana se, että ne takuttavat turkkia ihan kamalasti. Ja jos oma naama jäätyy, niin miltä se sitten tuntuu pienestä koirasta? Ja sitten tietenkin pelottaa kaikenmaailman virtsatietulehdukset, jotka saattavat yllättää myös niin pienet kuin isotkin koirat. Uunollahan oli virtsatietulehdus viime talvena, ja papparainen olikin tosi kipeä silloin :( Kävi niin sääliksi toista.
No viimeisten kuulumisien kirjoituksen jälkeen ollaan toki harjoiteltu ja kisattukin Balin kanssa, kun ilmat ehtivät olla suopeatkin siinä yhdessä välissä. Valmennusryhmän treeneissä oli aikas haastava rata, jossa olin alkuunsa pulassa, en ehtinyt lainkaan, olin jatkuvasti myöhässä. Otettiin se vaikea alkupätkä pienissä osissa. Todettiin, että ehdin kyllä, kun lähden oikeaan aikaan liikkeelle, ei mitään ongelmaakaan siinä. Oikea-aikaisella liikkumisella pystyn säilyttämään etu-ohjaajan paikan, mikä on Balin kanssa tärkeää. Olikin oikein kivat treenit :) Seuraavana päivänä meillä oli meidän oman pienryhmän treenit, ja hiukka saman tyyppisiä teemoja käytiin. Oikein hyvä juttu oli se, että kepit oli oikein lähellä seinää. Se kun muodostui meille viime syksyn yksissä kisoissa kompastukseksi. Bali ei ollut silloin siihen tottunut. Mutta nyt menee hienosti, kun on tajunnut, että ne voi suorittaa, vaikka päättyvätkin lähelle seinää.
Kisattiin 3 kisaa 23.1.2010 ATT:n eli naapuriseuran kisoissakin. Siellä oli lämmitys hallissa, mikä teki kisaamisen miellyttäväksi. Balin ei tarvinnut olla autossa, vaan halli oli riittävän lämmin, joten toin Balin boksin halliin ja siellä sai sitten olla odotusajat ja levätä. Tuomarina noissa kisoissa toimi Anne Savioja, eli sama kuin viikkoa aiemminkin oman seuramme eli TSAU:n kisoissa. Nyt oli aavistuksen haastavammat radat, mutta ei tosiaankaan mitkään mahdottomat. Oikeastaan kivat radat, kaikki agilityratoja. Oma ohjaukseni meni paremmin, kuin viikko sitten, vaikka tuloksena olikin kolme hylkyä. Mielestäni käytin käsiäni jo paremmin, koska olin niitä ensinnäkin koko viikon miettinyt :D Eka rata plässähti radan puolessa välissä olleisiin hyppyihin putken jälkeen. Menetin etuohjaajan paikkani aavistuksen myöhäisen liikkeelle lähtöni jälkeen. Olisin voinut mennä pidemmälle putken jälkeen. Siinä oli tosiaan 3 hyppyä, joista eka ja toka menivät oikein, mutta kolmannella olin jäljessä ja Bali hyppäsi sen väärästä suunnasta. Jos olisin ollut edempänä heti putkelta, niin tässä ei olisi ollut mitään ongelmaa. Loppu tästä radasta sujui ihan mallikkaasti jälleen kerran. No seuraavalla radalla oli tällainen saman tyylinen kohta, jossa sitten lähdin ajoissa liikkeelle. Onnistuttiin oikein hyvin tuo kohta sillä radalla. Kun Bali hyppäsi 1. hyppyä putken jälkeen olin jo näyttämässä 2. hyppyä ja kun Bali hyppäsi sitä niin oli jo 3. hyppyä näyttämässä. Niin saatiin tuo kohta onnistumaan :) No, mutta tulihan sieltäkin sitten se epäonnistuminen, nimittäin keppien jälkeen oli takaa hyppy. Ohjasin Balin kyllä hypyn taakse, mutta en sitten vetänyt sitä ohjauksellani hyppäämään hyppyä minua kohti. Joten Bali tuli siitä hypystä ohi minun luokseni ja meni putkeen kun bongasi sen. Höh, sentään, oma moka.
No seuraava rata meni hienosti, kunnes hypyn jälkeen etuviistossa oli puomi joka kutsui Balia. Tarkoitus oli kääntyä hypyn jälkeen tiukasti vasemmalle mutkaputkeen, mutta ilmeisesti sitten en ottanut tarpeeksi tiukasti haltuun hypyllä, koska Bali singahti ihan täysillä sille puomille. Olisi pitänyt sanoa Bali siinä kohtia kun lähtee hyppyyn, niin olisi ehkä saanut tämän estettyä. Ehkä :D Kontaktiesteet vetävät Balia puoleensa, koska niiden päässä saa aina palkkaa, ja niitä ollaan treenattu paljon silloin, kun kontaktien kanssa oli ongelmaa.
Kivaa oli kisoissa hylyistä huolimatta.
No viimeisten kuulumisien kirjoituksen jälkeen ollaan toki harjoiteltu ja kisattukin Balin kanssa, kun ilmat ehtivät olla suopeatkin siinä yhdessä välissä. Valmennusryhmän treeneissä oli aikas haastava rata, jossa olin alkuunsa pulassa, en ehtinyt lainkaan, olin jatkuvasti myöhässä. Otettiin se vaikea alkupätkä pienissä osissa. Todettiin, että ehdin kyllä, kun lähden oikeaan aikaan liikkeelle, ei mitään ongelmaakaan siinä. Oikea-aikaisella liikkumisella pystyn säilyttämään etu-ohjaajan paikan, mikä on Balin kanssa tärkeää. Olikin oikein kivat treenit :) Seuraavana päivänä meillä oli meidän oman pienryhmän treenit, ja hiukka saman tyyppisiä teemoja käytiin. Oikein hyvä juttu oli se, että kepit oli oikein lähellä seinää. Se kun muodostui meille viime syksyn yksissä kisoissa kompastukseksi. Bali ei ollut silloin siihen tottunut. Mutta nyt menee hienosti, kun on tajunnut, että ne voi suorittaa, vaikka päättyvätkin lähelle seinää.
Kisattiin 3 kisaa 23.1.2010 ATT:n eli naapuriseuran kisoissakin. Siellä oli lämmitys hallissa, mikä teki kisaamisen miellyttäväksi. Balin ei tarvinnut olla autossa, vaan halli oli riittävän lämmin, joten toin Balin boksin halliin ja siellä sai sitten olla odotusajat ja levätä. Tuomarina noissa kisoissa toimi Anne Savioja, eli sama kuin viikkoa aiemminkin oman seuramme eli TSAU:n kisoissa. Nyt oli aavistuksen haastavammat radat, mutta ei tosiaankaan mitkään mahdottomat. Oikeastaan kivat radat, kaikki agilityratoja. Oma ohjaukseni meni paremmin, kuin viikko sitten, vaikka tuloksena olikin kolme hylkyä. Mielestäni käytin käsiäni jo paremmin, koska olin niitä ensinnäkin koko viikon miettinyt :D Eka rata plässähti radan puolessa välissä olleisiin hyppyihin putken jälkeen. Menetin etuohjaajan paikkani aavistuksen myöhäisen liikkeelle lähtöni jälkeen. Olisin voinut mennä pidemmälle putken jälkeen. Siinä oli tosiaan 3 hyppyä, joista eka ja toka menivät oikein, mutta kolmannella olin jäljessä ja Bali hyppäsi sen väärästä suunnasta. Jos olisin ollut edempänä heti putkelta, niin tässä ei olisi ollut mitään ongelmaa. Loppu tästä radasta sujui ihan mallikkaasti jälleen kerran. No seuraavalla radalla oli tällainen saman tyylinen kohta, jossa sitten lähdin ajoissa liikkeelle. Onnistuttiin oikein hyvin tuo kohta sillä radalla. Kun Bali hyppäsi 1. hyppyä putken jälkeen olin jo näyttämässä 2. hyppyä ja kun Bali hyppäsi sitä niin oli jo 3. hyppyä näyttämässä. Niin saatiin tuo kohta onnistumaan :) No, mutta tulihan sieltäkin sitten se epäonnistuminen, nimittäin keppien jälkeen oli takaa hyppy. Ohjasin Balin kyllä hypyn taakse, mutta en sitten vetänyt sitä ohjauksellani hyppäämään hyppyä minua kohti. Joten Bali tuli siitä hypystä ohi minun luokseni ja meni putkeen kun bongasi sen. Höh, sentään, oma moka.
No seuraava rata meni hienosti, kunnes hypyn jälkeen etuviistossa oli puomi joka kutsui Balia. Tarkoitus oli kääntyä hypyn jälkeen tiukasti vasemmalle mutkaputkeen, mutta ilmeisesti sitten en ottanut tarpeeksi tiukasti haltuun hypyllä, koska Bali singahti ihan täysillä sille puomille. Olisi pitänyt sanoa Bali siinä kohtia kun lähtee hyppyyn, niin olisi ehkä saanut tämän estettyä. Ehkä :D Kontaktiesteet vetävät Balia puoleensa, koska niiden päässä saa aina palkkaa, ja niitä ollaan treenattu paljon silloin, kun kontaktien kanssa oli ongelmaa.
Kivaa oli kisoissa hylyistä huolimatta.
Nuo kisat olivat ihan aamusta, joten sieltä suoraa lähdimme Balin kanssa loppuverryttelyn jälkeen Turun KV-näyttelyyn. Tuohon näyttelyyn oli alunperin aikomus Tyyne ilmoittaa, mutta se unohtui ihan tyystin. Se minua aluksi harmittikin, että jäi lähinäyttely käymättä. No kun saavuin näyttelyyn, sain kuulla kummia: Tuomari oli heittänyt monia koiria hylyllä pihalle kehästä puuttuneiden välihampaiden vuoksi. Myös kaikki muun väriset nauhat olivat käytössä: koirille oli satanut harvemmin saatavaa sinistä ja keltaistakin nauhaa, mitä ihmeellisimmistä syistä. Aprikoosi -harmaa-punaisista kääpiövillakoirista 20:stä esitetystä koirasta vain yksi ainut koira oli tuomarin mielestä ERI:n eli vaaleanpunaisen nauhan arvoinen. Joten tässä vaiheessa tunsin suurta iloa siitä, että Tyyneä ei ollut ilmoitettu, koska pikku-Tyyne olisi varmasti saanut hylyn myöskin muutaman puuttuvan välihampaan vuoksi. Luulen, että tälle tuomarille ei jatkossa varmasti villakoiraporukka koiriaan isommin ilmoita, oli se niin hupaisaa seurattavaa. Yhteishenki oli kehän reunalla kuitenkin uskomattoman hyvä, sen aisti heti näin turistina mukanakin ollut. Tuollainen kaikille ikävä tuomari vaan kummasti nostaa yhteishenkeä, joka useimmissa näyttelyissä on kadoksissa.
Kavereiden kanssa tuli kuulumisia vaihdettua ja höpistyä, kun kauempia näkee harvemmin. Sitten sain myös testattua sen, miten Bali kulkee vieraan kanssa. Ja kulkihan se. Joten jatkossa voin ilmoittaa Balin johonkin samaan näyttelyyn kuin Tyynen tai Ulpunkin ja antaa Balin vieraan esitettäväksi tarpeen tullen. Olen suunnitellut, että ilmoittaisin Balin ja Ulpun villakoirien erikoisnäyttelyyn maaliskuun lopussa, joka on Helsingissä kaapelitehtaalla. Balilla alkaa olla täysi näyttelyturkki, joten siksi tämä näyttelyiden miettiminen on ajankohtaista.
Nyt pakkaspäivinä olen hiukan herätellyt henkiin Ulpun TOKOilu harrastetta. Ollaan ihan kotona sisällä harjoiteltu vanhoja tuttuja juttuja. Kovasti Ulpukka tykkää, mua naurattaa kun häntä heiluu maassa ollessakin, kun kehuu :D Katsotaan, jos saisin treenailtua tässä talven aikana liikkeitä paremmiksi, niin voisin sitten keväällä ehkä hakeutua johonkin ohjattuun ryhmäänkin harjoittelemaan. Katsotaan...
Kavereiden kanssa tuli kuulumisia vaihdettua ja höpistyä, kun kauempia näkee harvemmin. Sitten sain myös testattua sen, miten Bali kulkee vieraan kanssa. Ja kulkihan se. Joten jatkossa voin ilmoittaa Balin johonkin samaan näyttelyyn kuin Tyynen tai Ulpunkin ja antaa Balin vieraan esitettäväksi tarpeen tullen. Olen suunnitellut, että ilmoittaisin Balin ja Ulpun villakoirien erikoisnäyttelyyn maaliskuun lopussa, joka on Helsingissä kaapelitehtaalla. Balilla alkaa olla täysi näyttelyturkki, joten siksi tämä näyttelyiden miettiminen on ajankohtaista.
Nyt pakkaspäivinä olen hiukan herätellyt henkiin Ulpun TOKOilu harrastetta. Ollaan ihan kotona sisällä harjoiteltu vanhoja tuttuja juttuja. Kovasti Ulpukka tykkää, mua naurattaa kun häntä heiluu maassa ollessakin, kun kehuu :D Katsotaan, jos saisin treenailtua tässä talven aikana liikkeitä paremmiksi, niin voisin sitten keväällä ehkä hakeutua johonkin ohjattuun ryhmäänkin harjoittelemaan. Katsotaan...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti