Niin se lähti tämäkin kisavuosi vaan käyntiin ja loppujen lopuksi ihan kivastikin TSAU:n kisoissa 16.1.2010 kun saatiin hyppyradalta 0 ja sijoituttiin toisiksi Balin kanssa :-) Ensimmäisen kerran sijoituttin palkintopallille 3-luokkalaisina, joten iloinen olen sen puolesta. Kisasimme 3 kisaa: 2 agirataa ja hyppyradan, ja tuomarina toimi Anne Savioja. Tykkäsin tosi paljon kaikista niistä radoista, juuri meille sopivia, kivoja ratoja.
Ekalta radalta (agirata) tuli hylky siitä syystä, että koska rata oli helpohko ja tykkäsin siitä heti alkuunsa, ja oletin taas koiran menevän automatik jonnekin ja kiirehdin liian aikaisin näyttämään seuraavaa tehtävää. Koira ei ollut lukínnut vielä estettä numero 3, joka oli siis putki minun liikkuessa jo kohti estettä numero 4. joka oli hyppy. Tietenkin Bali tuli minun perässäni ja hyppäsi sen 4. hypyn heti. Ja sehän oli sitten siinä: hylky kiitos, tänk jyy. Tämän jälkeen rata tosin jatkui puhtaasti, saantiinpa ainakin kontaktit varmisteltua. Palautetta valmennusryhmän vetäjältä sain käsistäni, jotka saisivat olla selkeämmät. Tästä on aiemminkin ollut puhetta, ja nyt on tosiaan ihan pakko alkaa joka hetki miettimään niitä käsiä, että se alkaisi sujua automaattisesti. Eräs meidän seuralainen kilpakumppanimme, joka ei siis nyt koirineen osallistunut, mutta oli katsomassa,tuli mun juttusille radan jälkeen: "helkutti kun tekisi nyt niin mieli ottaa tosta sun takin rinnuksista kiinni ja ravistella " :D:D Viittasi tuolla siis mun hosumiseeni radalla :D
Tokalla radalla (agirata) keskityinkin jo käsiin ja alku lähti mallikkaasti sen osalta ja muutenkin. No keppien jälkeen ohjasin koiran hypylle väärin päin, eli jonkin sorttinen ajatuskatkos minulle tuli siinä kohtia, koska se hyppy piti suorittaa takaa. Nämä kaksi agirataa jäivät kuitenkin sikäli harmittamaan, koska olivat meille sopivia ratoja muuten, perusagilityä. Tykkäsin niistä jo tutustumisvaiheessa. Se on se ongelma monesti, että tykkään radasta ja sössin sen jotenkin. Jos olen menossa radalle niinsanotusti "paskat housussa" ja inhoan sitä ja mietin, että jaahas, mitenkähän käy, niin monesti suoritus ja ohjaus on ollut parempi ja tuloksetkin sen mukaisia.
No hyppyradalla me onnistuttiin :) Ohjasin ja en mielestäni hosunut. Tosin 10 hypyn jälkeen piti tehdä valssi jotta olisin oikealla puolella seuraavan ja sitä seuraavan hypyn suhteen. No olin väärällä puolella Balia, mutta Bali suoritti homman kuten pitikin, lukikohan ajatuksia :D Näiden kahden hypyn jälkeen ohjasin ihan omien suunnitelmieni mukaan ja hosumatta ja saatiin 0 sekä sijoituttiin toisiksi. Kyllä minua ja muutamaa muuta nauratti radan jälkeen: Hyvä koira, kun korjaa ohjaajan virheitä :D
Mennellä viikolla tiistaina 12.1. käytin Balin Piiran vastaanotolla hieronnassa. Käytin Balin ihan muuten vaan hänellä, en siis mitään erityistä ollut huomannut sen liikkumisessa tai venyttelemisessä. No, paljastui, että Balilla on lantio hiukan vinossa oikealta ja niska alemmista niskanikamista vastakkaiselta vasemmalta puolelta ja oikealta ylimmistä niskanikamista jumissa. Syy näihin jumeihin on kuulemma kaatuminen, liukastuminen tai törmääminen johonkin. No, sen verran rajut menot ja leikit Balilla, Tyynellä ja Ulpulla on ulkona vapaina juostessaan, että en kyllä yhtään, ihmettele, että mistäköhän on tullut. Välillä tosiaan joku menee sivuluisua nurmikolla puistossa, kun on niin kivaa. No, tärkeintä kuitenkin, että nuo jumit saatiin auki ja ohjeita siihen, mitä tehdä jatkossa näiden ehkäisemiseksi. Seuraavankin ajan varasin jo hänelle tuonne toukokuun alkuun. Tässä välissä varmasti käymme toisella fyssarillamme Tanjalla, mikäli tarve vaatii.
Torstaina 14. päivä meillä olikin omat agitreenit, joihin menimme. Bali pudotti riman ihan ihmeellisesti ja liukasteli puomilla ekassa rataharjoituksessa. Kouluttaja-koutsi Åsan kanssa tulimme siihen tulokseen, että Bali ei ollut vielä ehtinyt palautua tiistaisesta hieronnasta täysin, joten emme tehneet paljoa sitten harkoissa enempää. Saattoi olla, että ennen jumissa ollut kroppa oli sille vieras "työkalu", johon piti totutella. Hiukan mietitytti lauantaina tulossa olevat kisat, mutta toki entisenä urheilijana tiedän sen, että 1,5 päivää tekee paljon tällaisen asian suhteen, enkä sen vuoksi panikoitunut. Ja oikeinhan me aavisteltiin, Balin liikkuminen oli ihan normaalia Balia kaikki kisojen 3 starttia :-)
Alkuvuoden näyttelytarjonta on meille vähäistä, ei oikein ole kiinnostavia tuomareita, joille tahtoisi koiriaan viedä. Tyyne oli tarkoitus viedä Turun kv-näyttelyyn, mutta ilmoittautuminen unohtui. Mutta samana päivänä on agikisat Liedossa, joten suuntaan sitten sinne Balin kanssa. Villakoirien erikoisnäyttely olisi 27.3. Helsingissä Kaapelitehtaalla ja sinne olen ajatellut ilmoittaa Ulpun, mikäli Turusta järjestetään sinne bussikuljetus, kuten viimeksikin. Tuomarina siellä on joku saksalainen, joten Tyyne saattaa olla sille liian pieni ja sitten välihampaita saattaa puuttua liikaa sen makuun. Erikoisnäyttelyssä on muutenkin aina korkea taso ja paljon osallistujia, että eipä sieltä suuria odota, mutta hauska reissu varmasti, mikäli pari kaveria lähtee mukaan, yksin olisi tympeää lähteä.
Seuraava kisakoitos Balin kanssa olisi siis viikon kuluttua 23.1. Liedossa naapuriseuramme ATT:n hallissa. Siellä meille on ohjelmassa 3 agilityrataa. Sitä ennen me ehditään treenata valmennusryhmän treeneissä sekä omassa pienryhmässämme. Opettelen todellakin muistamaan ne kädet :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti