Bali ja eka agility serti
Nyt on juhannukset juhlittu ja juhannuskisat kisailtu. Balille tuli saldoksi kisoista ensin neljä harmittavaa hylkyä, kaikki niin lähellä, mutta sitten aina jotain... ja tänään NOLLAVOITTO kera AGI-Sertin! Kyllä tulin niin hyvälle tuulelle taas tästä onnistumisesta hylkyjen jälkeen. Ensimmäinen ratamme perjantaina (hyppyrata)kaatui alussa väärään rataan, kun välistäveto ei onnistunut, vaan Bali hyppäsi hypyn takaa eli väärästä suunnasta. No siitä sitten jatkettiin kuitenkin loppuun rata ihan mallikkaasti. Tosin tuolla radalla liukastuin oikein lahjakkaasti märällä nurmikolla. Nurmikko oli tosi liukas sateen jäljiltä, ja mulla oli kiire ohjaamaan Balia takaa hypylle. No ehdin sinne ajoissa, mutta liukastuen persaukselleni hypyn viereen. Bali ohjautui oikealle puolelle hyppyä, mutta pysähtyi ihmettelemään hypyn taakse, että mitäs sä siellä keräilet. Onneksi ei mua ei sattunut mitenkään. Paljon tuolla nurmikolla menikin porukkaa päivän mittaan nurin. Pitää varmaan hankkia ruohonappikset nurmialustoja varten, koska näköjään mun hiekkanappikset eivät nurmella pidä. Oikeastaan tyhmä olin, että luulin niiden märällä nurtsilla pitävän. Ei tietenkään ne pidä, kun nurmikkoa varten on oma kenkänsä :D
Toka rata perjantaina kaatui niinikään väärään rataan, kun Bali singahti suorittamaan putken väärästä päästä. Oikeastaan tämä hylky johtui mun omasta kettuuntumisesta hetkeä aikaisemmin pudonneesta rimasta. Rata oli mennyt hyvin tuohon saakka, ja rata oli mielestäni helppo ja kiva, joten olin niin fiiliksissäni siinä nollaa tekemässä, että riman putoaminen harmitti.
Lauantaina eka rata kariutui radan viimeisillä esteillä, kun käskytin Balia inasen liian aikaisin. Radassa oli nimittäin puomilta tullessa pari hyppyä ja sen jälkeen takaa hyppy mua kohti ja sen takana oli tyrkyllä yksi hyppy, joten Balin huomio piti saada ajoissa muhun, kun se hyppää sen jälkimmäisen hypyn musta poispäin, jotta kääntyy hyppäämään seuraavan hypyn mua kohti. Sanoin "Bali" ennen kuin se hyppäsi sitä hyppyä poispäin, jolloin Bali kääntyi katsomaan, että NIIN, mitä? No siitähän tuli kielto viitonen. En saanut itseäni koottua ohjaamaan rataa mallikkaasti loppuun, vaan mä haahuilin harmituksissani ja Bali haahuili hyppäämään hypyn väärästä suunnasta, ja taas tulokseksi hylky. Seuraava rata kaatui oikeastaan keppien väärään aloitukseen ja siitä siis pariin kieltoon. No, 10 virhepistettä harmitti radan loppupäässä siinä määrin, että ei paljoa haitannut, että mistä päästä Bali putken ottaa, joten väärästä päästä se, ja hylky.
Noiden eilisten hylkyjen jälkeen juttelin erään meidän seuralaisen vuosia lajia harrastaneen ja kouluttaneen kanssa, joka sanoi, että niin pienistä jutuista on meidän onnistumiset enää kiinni, ja lohdutti mua siinä, että kyllä se sieltä vielä kohdalleen loksahtaa. Ajoitukset vaan kohdilleen. Mun pitää hioa niitä mulle vaikeita ohjauskuvioita itsekseni ihan muutaman esteen pienissä pätkissä, jotta oppisin niitä ajoituksiakin näkemään. Mun olisi myös hyvä listata paperille mun ongelmakohdat ja miettiä miten niitä parantaa. Balilla ei ole ongelmia, se osaa ja tekee. Unelmakoira, ja sen kyllä allekirjoitan ja alleviivaankin täysin.
No, näitä juttujahan mä mietiskelin sitten lauantai iltasella yksikseni. Sunnuntaina lähdettiin kisapaikalle puolilta päivin. Kisapaikalla totesin radan olevan jälleen kerran kivan näköinen, meille sopiva. Mutta siinä samalla totesin eräälle meidän seuralaiselle, että kivalta näyttävä rata tietää yleensä paskaa tulosta meille, että mennäänköhän tässä nyt sitä viidettäkin hylkyä hakemaan, vaikka rata oli just kiva. Radalle mennessä ajattelin, että olisi niin kiva tehdä tältä radalta nolla ja vielä kivampi voittaa koko kisa. Mutta samalla mielessä pyöri hylkymahdollisuus ja kaikki ne kimurantit kohdat, mitkä on niitä ansan paikkoja, missä siis pitää olla tarkkana. Sain onnistumaan kivasti välistävedot A:n jälkeen. Keppeillä kokeilin ensimmäistä kertaa kisoissa vedättämistä, että juoksin itse Balin edelle keppien loppuun Balin pujotellessa. Tuossa oli pakko tehdä noin, koska molemmin puolin keppejä oli hypyt tyrkyllä ja hyppy joka piti seuraavaksi suorittaa, oli suoraan edessä. Näin sain tuon kohdan onnistumaan ja matkan jatkumaan. Niin sitä vaan jatkettiin nollalla rata maaliin saakka. Aika oli hyvä. Esimerkkinä, että eräs bortsu veti makseissa sadasosasekunnilleen saman ajan, jonka kuuluttaja sitten kuuluttikin, että tämä aika oli täysin sama, kuin juuri minien voittajalla Balilla :D Bali on bortsu, puudelin asussa vaan :D Olihan siellä sitten nopeampia bortsuja, mutta mikään hidaskaan bortsu tuo ei ollut kuitenkaan. Teki kontaktitkin pysähtyen, kuten Balikin.
Palkintojen jaossa meinasi meidän serti unohtua jakaa meille. Havahduin asiaan, kun meidät oli jo palkittu ja tuomari Anne Savioja jutteli mun vieressä seisovalle kolmanneksi tulleelle, että harmi, kun hän ei nyt tällä osallistujamäärällä voi heille sertiä siirtää. Kysyin, että mitenkä niin, sertihän kuuluu meille. Tuomari siihen sitten, että teillähän on nyt sertit täysi ennen kuin saatte ottaa viimeisen sertinne ensi kevättalvella. Sanoin, että juu hyppysertit kyllä, mutta agilitysertejä meilä ei ole ainuttakaan. Asia tarkastettiin meidän kilpailukirjasta ja todettiin mun puhuvan totta :D Ja ei mennyt kauaakaan, kun sertiruusuke ojennettiin meille ja merkintä korjattiin meidän kilpailukirjaankin. Eli nyt on laitettu viimeinkin AVA-kellokin käymään.
Ulpu oli mulla kisoissa mukana turistina. Ulpu sai treenata hiukan joka päivä lämmittelyesteillä. Otettiin keppejä, rengasta, keinua, puomia ja A:ta sekä jotain hyppykuvioita, välistävetoa ja takaa hyppyä. Tänään osallistuttiin leikkimieliseen pujottelukisaan. En tiedä vielä, että miten me siinä sijoituttiin, mutta ei ainakaan kolmen parhaan joukkoon. Nettiin tulee TSAU:n sivuille jossain vaiheessa loput tulokset tuostakin kisailusta. Sellainen olo tuli nyt tuon Ulpukankin edistymisestä, että en taidakaan malttaa Ulpua pennuttaa vielä ensi kesänä. Jotenkin sitä haluaisi nyt senkin kanssa kisailla, kun tuollainen kiva menijä kans.
Tyyne ja pennut voivat hyvin. Painoa tulee pennuille edelleen hyvin lisää. Tyynen nisätkin ovat sen näköiset, että maitoa riittää. Toki mä huolehdin siitä, että Tyyne syö joka päivä riittävästi. Tyynessä on hiukka sellaista prinsessaa, että ei malttaisi käydä kipolla syömässä itse, vaikka muuten kyllä menee pentulaatikosta välillä viettämään omaakin aikaa laatikon ulkopuolelle ja jopa mun sänkyyn petailemaan. Siten mun onkin syötettävä Tyyneä kädestä. Nutriplus -geeliä Tyyne saa myös pari kertaa päivässä. Siinä on runsaasti vitamiineja ja energiaa.
Pennut kuvissa ikää tasan 1 viikko
Ensi viikolla pitää muistaa ilmoittaa Bali Kuopion KV-näyttelyihin elokuun alussa, jonne Bali lähtee kasvattajansa mukana ja händläämänä. Sitten pitää ilmoittautua maajoukkuekarsintoihin sekä TSAU:n kisoihin Lietoon 10.7. Viikon kuluttua sunnuntaina matkataan Balin sekä Balin isukin Purrin sekä Katan kanssa Ylöjärvelle Agirotu -tapahtumaan kisailemaan. Toivottavasti olisi hyvä sää, mutta ei helle. Maanantaina 5.7. seuramme järjestää maajoukkuekarsintoihin osallistuvia ajatellen karsintojen systeemiä matkivat kisatreenit. Tarkoittaa siis sitä, että yhden suorittaessa rataa 5 koiraa odottaa karsinoissaan ohjaajineen vuoroaan, ja siellä ei saa koiraa enää mitenkään esimerkiksi palkata. Onneksi on tullut jo viimekisoissamme harjoiteltua sitä, että seistään radan tuntumassa tekemättä mitään odottamassa vuoroamme.
Koska harvoin tulee otettua videolle mitään, niin laitan näitä meidän vanhoja agivideoita tähän, niin saa halukkaat katsoa meidän touhuja.
http://www.youtube.com/watch?v=82nfNAn-arA
http://www.youtube.com/watch?v=LicRJTEBMH4
ja tässä vielä Ulpukan treeniä keväällä hallilla:
http://www.youtube.com/watch?v=J5aZQtkpTI8
Huomenna viimeinen kesälomapäivä, ja siitähän pitää nauttia täysin siemauksin. Kaunista säätäkin on onneksi luvattu :)
