Koira- ja ihmissukulaisia tapailemassa

Linus, Luukas ja Bali, joka ei osaa istua näköjään :D

Ulpu ja Linus ovat päässeet syliin

Eilen tuli poikettua Pirkanmaan suunnalla sukuloimassa niin koira kuin ihmis-sukulaisten luona. Ensin suuntasimme Holvastiin Balin veljeä Luukasta ja sen "pikku-veljeä" Linusta ja niiden omistajaa morjestamaan. Linus on vasta 3 kk ikäinen komeaakin komeampi pikkupuudelin alku, sulatti kyllä mun sydämen heti reippaalla olemuksellaan. Ja Linus näytti sulattaneen myös Ulpun sydämen: Punapää tytteli kun oli sitä mieltä, että tuo on IHANA mies, vaikka onkin vähän vielä pieni ja alaikäinen. Meillä oli oikein hupaisaa seurattavaa näiden kahden kaveruksen touhut.

Bali ja Luukas osoittivat toisilleen sitä aitoa sisarusrakkautta: Kun tuotiin lelut toisesta huoneesta, että kaikki saisivat leikkiä niillä, niin molemmat vahtivat tyyliin "nää on mun lelut, ja vain MUN". No kähinäähän siitä syntyi siinä määrin näiden kahden välille, että otettiin lelut pois, kun ei onnistunut sovussa leikkiminen. Tyyne ja Linus eli Limppu olivat asiasta hoo-moilasina, että mitä nuo kaksi kinaavat, kun leluja riittäisi kaikille. Ja Ulpuhan vikitteli Limppua, ei paljon lelut kiinnostaneet :D

Lähdettiin Holvastista kohti Nokiaa, ja ajattelin että voisin viedä koirat hetkeksi Vihnuksen jäälle juoksemaan, kun paistoi aurinkokin kivasti. No, viimeistään siellä muistin sen peri-nokialaisen tavan näin talvella: ei ole kävelyreittejä, on vain hiihtoreitit ja muualla metritolkulla lunta. Niin paljon siis, että ei mitään asiaa kävelemään saapikkaiden ja pienten koirien kanssa. Rantaan vievät puurappusetkin oli niin lumessa, että oli ennemminkin pulkkamäki, kuin rappuset. HUH, onneksi en sentään itseäni telonut niissä, vaikka ei se kaukana ollut.


Tän jälkeen menin sairaalaan moikkaan mun pappaa, koirat odottivat autossa sen hetken. Sieltä sitten suuntasin rakkaita kummejani tervehtimään, jotka siis asuvat myös Nokialla. Kuulumisien vaihtamisen jälkeen suuntasin isääni ja veljeäni vielä moikkaan Siuroon ja sieltä sitten suuntasin takaisin Naantaliin. Semmonen mini-reissu :)


Tänään oltiin harjoituksissa Balin kanssa, ja kyllä oli taas meidän koutsi laittanut mukavia kohtia rataan: kaikenlaista estettä oli tyrkyllä, sai todella ohjata. Ja kepeille meno oli tosi pahasta avokulmasta. Bali sujahti tokaan väliin pariinkin otteeseen kepeille menossa. Kun sain oman sijaintini ja liikkumiseni kohdilleen kepeille menossa, niin ne sujui. Ja mikä hienointa, taas ne kepit olivat seinää kohti, ihan lähellä. Ja ei mitään ongelmaa enää keppien loppuun saakka suorittamisessa seinän vastaan tullessa. Edistystä :)


Nyt lauantaina olisi luvassa illalla kisat ATT:llä. Kolme rataa ohjelmassa, joten sitä odotellessa.