keskiviikko 26. toukokuuta 2010

Puudeli, joka on sisältä BeeCee



Tyynen masu vaan kasvaa. Nyt sen huomaa jo oikein kunnolla. Nappasinkin siitä oikein kuvan tänään koko komeudesta. Tänään tulee kuluneeksi jo viisi viikkoa viimeisestä astutuksesta. Hui miten nopeasti aika onkaan kulunut. Mä odotan niin, että saan paijata taas pienokaisia.

Harjoiteltu ollaan agilityä, ja puudelimestaruuksienkaan vastoinkäymiset ei tunnu enää niin pahalta. Viime viikonloppu meni kotikonnuillani, kun oli mun Pappan hautajaiset. Oltiin perjantaista sunnuntaihin Nokialla.

Säät olivat viimeviikolla aikas lämpöiset, ja se on koiralle aikasmoinen rasite harkoissa. Siksipä ei otettu mitään hinkkaavaa juttua, vaan tehtiin harjoitukset nopeammalla kaavalla. Mä sain tosin juosta, kun olin molemmilla tytöillä Balin ryhmässä. Kaikki eivät olleet paikalla, joten sain luvan ottaa Ulpullakin samaa rataa. Bali meni aikas ihanasti puomille, nimittäin otin sen takaa leikkauksella paljon Balin puomille lähtöä myöhässä. Olin koko puomin kaukana sivulla juoksemassa. Olin tosi iloinen, kun Bali ei vilkuillutkaan mua tai hidastellut mitenkään, vaikka olin leikannut takaa ja paljon jäljessä. Hienosti jatkoi kohti kontaktia jonne sitten pysähtyi kun käskin. Kun oltiin treeni saatu päätökseen ja heitin Balille palkkapallon, niin tämä meni "aarteensa" kanssa varasto kopin varjoon maate, kun viellä keskustelin meidän koutsin kanssa. Ei mikään hölmö otus, vaan fiksu kun tietää oman parhaansa :)

Ulpun keskittymiskykyyn näytti kuumuus vaikuttavan, nimittäin sai kauheet hepulit treenin jälkeen ja juoksi ja pinkoi esteitäkin minkä kerkesi. Hyvin treenit meni tällä punapäälläkin, mutta esimerkiksi kepit oli radassa avokulmasta, joten ne vaati multa oiken tarkan niihin sisään ohjaamisen, kun ei tuo höppänä viellä noita "isojen tyttöje ja poikien" juttuja osaa. Kepit menee jo ihan ok:sti Ulpukalla noin muuten oikealta puolen. "Väärältä" puolenkin osaa niihin mennä kivasti sisään, mutta jostain ihmeen syystä saattaa ottaa keppien puolessa välissä tai loppupuoliskolla kaksi keppiä kerralla. En tiedä, mistä voi johtua. Jos näin käy, niin mennään uudelleen alusta kepit, palkkaräsy ei lennä tuosta väärästä suorituksesta.

Valmennusryhmän treeneissä oli kiva rata, jonka alku meni ihan mallikkaasti Balin kanssa. Hiottiin radan puolessa välissä ollutta hyppyjen ryhmittymää ja niihin menoa keinulta. Keinun jälkeen oli takaahyppy, johon mun piti tietenkin Bali työntää ja siirtyä sivuun näyttämään valssin kautta seuraavaa hyppyä. No eihän sitä millään meikäläinen siihen ehtinyt. No seuraavaksi kokeilin persjätöllä. Valmennusryhmän koutsi oli samaa mieltä, että ei ole mitään mahkuja sillä valssilla tuohon ehtiä tuolla koiralla, mikä onkin hyvä, että sekään ei niitä valsseja meille enää jokakohtaan tyrkytä, kun niihin ei aina ehdi. No ei ehtinyt persjätölläkään, koiruli meni hypystä ohi sillä systeemillä. No sitten koutsi sanoi, että tuota koiruutta pitää viedä hyvin bortsu-tyylisesti. Eli tuo kohta siten, että Bali tulee mun edestä takaahypyn jälkeen hypylle ja sieltä kepeille ja näytän vain hitaasti molemmin käsin suunnan ja liikun jaloista sinne keppejä kohti jo. No siten sitten tehtiin, ja voi että se menikin hienosti sillä systeemillä. Olin tosi iloinen tuosta kohdasta. Pitää vaan rohkaistua käyttämään ja harjoittelemaan tuontyyppisiäkin ohjauksia.

Ulpun kanssa otin ennen Balin vuoroa keppejä, keinua, A:ta ja puomia sekä rengasta. Lisäksi ihan muutaman välistä vedon hypyllä ja takaa kiertoa aloin opettamaan myös. Hyvä juttu oli, että viereisellä kentällä ei ollut ketään, joten pääsin Ulpulla odotellessani treenaamaan.

Ilmoittauduin seuraaviin kisoihinkin jotka on siis 5.-6.6.2010 Salossa. Menen molempien agilitytyttöjeni kanssa sinne. Ulpulla on lauantaina yksi rata ja Balilla lauantaina kaksi rataa. Sunnuntaina on Balille luvassa kolme rataa. Siinäpä sitä menee tuo viikonloppu kivasti agilityn merkeissä. Nyt sunnuntaina on luvassa Ulpun kanssa pitkästä pitkästä aikaa näyttely Järvenpäässä. Tuomari on tosin muuttunut siellä, mutta ei paljon haittaa. Tykkää jos tykkää tai jos ei niin sitten ei.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti