tahdon ja en tahdo pentua -viikko

Onpas mulla vaikeeta. Nimittäin olen kuin kahden tulen välissä tosi usein sen asian kanssa, että pentu olisi kiva, mutta toisaalta ei nyt. No sen takia olisi kiva, että puudelithan on ihania ja NIIN mun juttu. Ja kun säännöllisesti käyn katselemassa erinäisiä sivuja, joissa on tulevia pentueita ja jo syntyneitä pentujakin, niin aina sitä vaan tulee pentu kuume, jos on joku mielenkiintoinen yhdistelmä toteutettu. Mutta sitten tulen aina sen tosiasian eteen, että mulla on 3 oikein kivaa tytteliä täällä, kaikki parhaassa iässään. Voidaan touhuta yhdessä yhtä ja toista, tehdä pitkiä lenkkejä ja treenailla agilityä ja käydä näyttelyissäkin toisinaan. Jos ottaisin pennun, niin se olisi tyttöjen touhuista pois, kun pentu vaatii niin paljon sitä sosiaalistamista ja tottumista kaikkeen elämään ja sisäsiistiksikin pitäisi oppia. Jatkuvaa ulkona ramppausta siis pentusen kanssa. Ja tietty sitten se, että haluan keskittyä agilityyn Balin ja Ulpun kanssa ja Tyynen kanssa olisi tarkoitus aloittaa ensi syksynä koiratanssi, jos saadaan ryhmäpaikka. Ja näyttelyissäkin haluan käydä kaikkien kanssa vähän vuorotellen ja tuomareiden mukaan. Että ei nyt sitten kuitenkaan.... ehkä. Tavallaan tylsää, mutta järkevää.

Balin kanssa treenattiin tuttuja kuvioita valmennusryhmässä ja omassa ryhmässämme. Oli melkoisen haastavat radat molemmissa treeneissä . Oikeastaan molemmissa harjoituksissa tuli sama puutteemme esille, eli mun lähelle tulo. Bali ei radalla tahtoisi tulla mun lähelle esim. sylkkäriin. Sen mielestä on kivampi kaasutella etäämmällä, kun mä vaan häiritsen kuitenkin :D No tätä sitten korjailtiin sillä, että palkkasin lähelle tulosta heti. Molemmissa treeneissä oli myös tarkkuutta vaativat radat: Valmennusryhmän treeneissä oli parit hypyt aikas kinkkisissä paikoissa ja omassa ryhmässämme puolestaan oli tehty monilla lähekkäin olevilla putkilla rata haastavaksi ja ohjauksessa tarkkuutta vaativaksi. Hiukan mua sekoittaakin se, että valmennusryhmässä koutsi kehoittaa mua viemään Balia valsseilla, jotta kontakti koiraan säilyisi. Mutta oma koutsimme sitten on mulle opettanut persjätöillä viemistä ja takaa ohjausta Balin kanssa, koska valssit hidastaa ja laitoin niitä aikaisemmin joka kohtaan. Nyt en enää tee niin paljoa valsseja kuin esim. vuosi sitten. Tää on niin kaksipiippuinen juttu, että vaikeaa on päättää ja tietää tällä vähäisellä kokemusmäärällä.