Treenit ja touhut

Oltiin perjantai-iltasella taas Ulpun kanssa treenailemassa. Nyt oli tosiaan kolmas kerta, kun oltiin tuossa meidän pienryhmän treeneissä, ja alan olla vakuuttunut, että ryhmä ja etenkin kouluttaja on meille kahdelle juurikin sopiva. Meille on ryhmän osaavamman porukan radasta pätkästy aina semmonen meidän tasolle sopiva pätkä, jota me sitten treenataan. Jotenkin sitä vaan tulee niin hyvälle tuulelle tuonkin kanssa touhutessa, kun näkee kuinka paljon se nauttii agilitystäkin. Ja samat elkeet on punapäällä jo radalle kävellessäkin, kuin äidillänsä: Hyppii ilmaan ja naukkailee mun persauksista. Ei se näin talvella haittaa, mutta kesällä on vähän ikävämpi tapa, kun on ohuempi varustus vaatetta päällä. Vai alanko juoksemaan kesälläkin agitreeneissä toppahousut jalassa :D
Meillä oli treeneissä radalla esteistä hyppyjä, putkia, A-este, kepit ja keinu. Kouluttajamme tykkää Ulpun hakeutumisesta kontaktin päähän istumaan ja siitä, että malttaa tasoonsa nähden hyvin odottaa lupaa lähteä siitä liikkeelle. Selvästi tajuaa jujun. Mutta eihän Ulpu muusta kontaktin suorittamisesta mitään tiedäkään, kun näin ollaan aina toimittu. Keinun sujumista radalla jännitin itse, että mitenköhän käy. Jotenkin odotin, että ainakin ensimmäisen kerran voi vauhdissa tulla lentokeinu. Mutta kivasti meni, Ulpu pysähtyi hiukan keinun puolivälin jälkeen, kun sanoin odota. Ota käskyllä istuikin sitten hienosti kontaktin päähän palkkaansa odottamaan.
Radassa oli A-esteen jälkeen kepit avokulmaan, johon Ulpu meni kahdesti oikein sisään. Tuli sellainen olo että wau, vaikka jotenkin järki sanoo, että se oli aloittelijan tuuria. No ehkä oli ehkä ei, mutta hienoa silti :)
Harjoiteltiin hyppyjä pidemmällä suoralla, jossa kouluttajamme oli hyppyjen päässä palkkaamassa Ulpua räsyllä. Ulpun vaatimaton räsy herätti hilpeyttä. Mutta oikeastaan eihän se alunalkujaan mikään vaatimaton ollut. Se on nimittäin kymmenen euron minkinkarvapatukka, josta on enää jäljellä Ulpun toimesta 1-2 senttiä karvaa ja musta nailoninen kahva :D Mutta se on Ulpun mielestä yliveto palkka, siksi en ole mitään muuta lelua ottanut käyttöön.
Lauantaina heti aamusta suuntasimmekin minun lapsuudenkoti-konnuilleni sukuloimaan. Sukuloinnin lomassa tulikin sitten käytyä katsomassa miesten SM-nyrkkeilyiden semifinaaliotteluja Tampereen Pyynikin Palloiluhallissa. Kyllä tulikin niin muistot mieleen siellä kehän äärellä ollessa ja kaikkia vanhoja tuttuja tapaillessa. Ehdotuksia tuli niin ottelemaan paluustani kuin tuomarin toimintaan mukaan tulemisestanikin. Mutta enköhän nyt kuitenkin touhuile vaan näiden karvaisten kavereideni kera ;) Siitä tulikin mieleeni, että huomenna viimeinen ilmoittautuminen TSAU:n ensi lauantain kisoihin. Sunnuntaina olen talkoilemassa kakkosluokkalaisten kisoissa. Keskiviikkona treenaillaan Balin valmennusryhmässä ja torstaina Balin pienryhmässä ja perjantaina Ulpun.